Edaattorit  – mitä me oikein teemme?

Edustajisto koostuu edustajiston jäsenistä eli edaattoreista. Alvarin unionilla on toiseksi eniten paikkoja 41-jäsenisessä edustajistossa, yhteensä meitä siellä vaikuttaa kahdeksan. Mutta mitä me oikein teemme ja mitä kaikkea edustajistotyöhön kuuluu?

Oikeita tapoja toimia edaattorina on yhtä monta, kun jäseniä edustajistossa istuu. Jokaisella meistä on oma tyylimme ja tapamme. Ryhmämme varsinaiset jäsenet ovat vaihtuneet jonkin verran kauden aikana johtuen esimerkiksi varsinaisten jäsenten vaihto-opiskelusta sekä JYYn hallitukseen lähtemisestä. Pöydässämme on istunut lähes 20 alvaria, ja varajäsenten sekä muiden kiinnostuneiden osallistuminen on enemmän kuin suotavaa!

Edustajistotyöskentely ei rajaudu kuitenkaan ainoastaan kuukausittaisiin edustajiston kokouksiin. Tapaamme yhdessä ryhmämme kanssa kokousviikolla, jotta kokouksessa käsiteltävät asiat ovat kaikille selvät ja pystymme muodostamaan yhteisiä näkemyksiä kokouksen asioihin. Jokaisessa ryhmässä toimii ryhmävastaava, joka tapaa myös muiden ryhmien ryhmävastaavia ja täten kertoo meille muille kaikki tarvittavat tiedot koskien tulevaa kokousta. Säännöllisten ryhmätapaamisten lisäksi JYY järjestää myös iltakouluja, joissa saamme tietää enemmän käsittelyyn tulevista asioista, pääsemme syventymään aiheisiin ja kysymään kysymyksiä.

Edaattoreista ja varaedaattoreista kootaan myös erilaisia parlamentaarisia työryhmiä, mikä tarkoittaa sitä, että kaikilla edustajistoryhmillä on oma edustajansa työryhmässä. Esimerkiksi JYYn yleispoliittista linjapaperia valmisteltiin tällaisessa työryhmässä. Lisäksi on paljon muita vaikuttamisen paikkoja: yleisessä valintatoimikunnassa haastatellaan hallinnon opiskelijaedustajia valintaa varten. Myös siellä on jokaisesta ryhmästä edustus. Alvareita vaikuttaa myös Jylkkärin johtokunnassa sekä Kampus kustannuksen toimitusneuvostossa unohtamatta JYYn hallitusta, jossa pääsee kokopäiväisen vaikuttamisen pariin.

Vaikuttamisen mahdollisuudet ylioppilaskunnassa ovat siis lähes loputtomat. Jokainen voi kuitenkin päättää millä tavoin ryhmän sekä edustajiston toimintaan osallistuu. Jokaisella on omat lähtökohdat ja mahdollisuudet olla toiminnassamme mukana, joten haluamme antaa kaikille mahdollisuuden osallistua. Ryhmässämme on tälläkin hetkellä omien sanojensa mukaisia ”aktiivisia läsnäolijoita” sekä niitä, jotka ovat perillä lähes kaikesta. Olet sitten jokin näistä välistä tai täysin ulkopuolella, tule mukaan toimintaamme!

Yhteystiedot

Teemu Vasama, puheenjohtaja
teemu.e.vasama@student.jyu.fi

Heidi Lindberg, ryhmävastaava
heidi.j.lindberg@student.jyu.fi

Aate Autio, vararyhmävastaava
aate.m.autio@student.jyu.fi

 

Mainokset

Alvarin unionin vuosi 2018 – Mitä olemme saaneet aikaan?

Ensimmäinen vuosi edustajiston kaksivuotiskaudella on takana päin ja onkin hyvä katsahtaa hieman viime vuoteen ja siihen, mitä kaikkea olemme saaneet aikaan. Paljon on vielä töitä tehtävänä, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa!

Järjestöjen tukeminen
Alvarin unioni on ainejärjestöpohjainen edustajistoryhmä, joten meille erityisen tärkeää on järjestöjen toimivuus ja JYYn tuki ja apu piirissään toimiville järjestöille. Kauden 2017 lopulla vaalirinki Järjestöjen ääni eli Alvarin unioni, Luonnontieteilijät sekä P&D tekivät aloitteen JYYn piirissä toimivienjärjestöjen yleisavustuksen uudistamisesta sekä siitä, että JYYn tulisi pystyä tukea järjestöjä muutenkin kuin rahallisesti. Myös jaettavaan avustussummaan toivottiin korotusta. Hallituksen vastaus ilahdutti ryhmiämme suuresti ja saimme konkreettisia näyttöjä vuoden 2018 aikana.

Aloitteemme johdosta JYYn budjettiin budjetoitiin vuodelle 2018 3000 € enemmän rahaa järjestösektorille kuin aiemmin, yhteensä siis 23 000 €. Vaikka aloitteemme perusajatuksena oli muukin kuin rahallinen tuki järjestöille, ei järjestösektorin vahvistamista voi koskaan tehdä liikaa myöskään rahallisella puolella.

Yleisavustus muutettiin vuoden 2018 toiminta-avustukseksi ja samalla siitä tehtiin kaksiosainen. Keväällä järjestöt saivat hakea perusosaa ja marraskuussa loppua osaa avustuksesta perustuen vuoden toimintaan. Kaksiosaisuus sekä pisteytyksen selkeyttäminen avaavat järjestöille rahanjakoperusteita sekä sitä, mihin suuntaan JYY haluaa järjestöjen kehittävän toimintaansa. Uudistus kevensi järjestöjen avustushakua sekä antoi mahdollisuuden peilata järjestön toimintaa oman vuoden toimintaan.

Kolmanneksi vastaukseksi aloitteeseen kerrottiin ideoista koskien eri vastaavien koulutuksia sekä ajankohtaisia aiheita. Vuoden aikana pääsimmekin seuraamaan järjestösektorin koulutuksista järjestötoimijoille koskien toimintaa eri vastuualueilla tai ajankohtaisia aiheita kuten GDPR:ä.

JYYn vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan on myös kirjattu projektiksi Järjestöt ja valiokunnat osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana. Erityisesti vanhan Sikariklubin muuttaminen Puheenjohtajaforumiksi on asialistalla, ja tavoitteena on osallistaa järjestötoimijoita entistä enemmän esimerkiksi koulutusten ideointiin ja toteutukseen. Valiokuntia on tarkoitus hyödyntää paremmin  myös järjestöjen vastaavien vertaistapaamisina. Myös niille sektoreille, joilla ei ole valiokuntaa, pyritään luomaan pysyvärakenteiset vertaistapaamiset.

Keväällä 2018 edustajistoryhmät saivat mahdollisuuden pitää ryhmäpuheenvuorot edustajiston kokouksessa koskien budjettia. Myös tässä puheenvuorossa otimme esille järjestöjen tuen tärkeyden. Lisää ryhmäpuheenvuorostamme voit lukea täältä.

Järjestösektori on siis menossa hyvään suuntaan ja haluamme kiittää koko järjestösektoria.

Kielellinen tasa-arvo
Budjettia koskevassa ryhmäpuheenvuorossamme otimme esille myös kielellisen tasa-arvon. Ehdotimme puheessamme määrärahojen lisäämistä käännösbudjettiin. Moni JYYn jäsen ei puhu äidinkielenään suomea, joten JYYn tulee kiinnittää huomiota merkittävästi myös heihin. Käännösmäärärahojen myötä hallituslaiset sekä asiantuntijat pystyisivät kiinnittämään huomiota täysillä työhönsä.

Iloksemme JYYn toimintasuunnitelma sisältää projektin nimeltään Kielellisen esteettömyyden periaatteiden määrittäminen. Projektissa tarkastellaan JYYn viestinnän ja päätöksenteon sisältöjä ja sitä, mitä on merkityksellistä tuottaa molemmilla kielillä. JYY alkaa myös toteuttaa tiivistelmiä edustajiston kokousten päätöskohdista englanniksi ja kannustaa järjestöjä kaksikieliseen viestintään. Vuoden 2019 aikana on lisäksi tarkoitus luoda kaksikielisen viestinnän periaatteet. Käännöspalkkiot on lisätty vuoden 2019 budjettiin, jotta hallituslaisten ja asiantuntijoiden ei tarvitsisi käyttää resurssejaan käännöstyöhön.

Sähköinen aloitejärjestelmä
Syksyn aluksi toimme edustajistolle aloitteen sähköisestä aloitejärjestelmästä, jota kannattivat peräti kaikki edustajistoryhmät. Sähköinen aloitejärjestelmä toisi JYYn jäsenet keskeiseksi osaksi päätöksentekoa, minkä lisäksi se lisäisi jäsenten tietoisuutta päätöksenteon vaiheista ja periaatteista. Hallituksen vastaus aloitteeseen oli meille mieleinen, sillä aloitejärjestelmä on yksi vuoden 2019 toimintasuunnitelmaprojekteista ja aloitejärjestelmälle on osoitettu myös budjetissa rahaa.

Vuoden 2018 aikana Alvarin unionin edaattorit ovat olleet aktiivisia edustajiston kokouksissa ja haastaneet hallitusta. Vuoden 2018 aikana JYYlle tehtiin yleispoliittinen linjapaperi, jota kaikkien edustajistoryhmien edustajista koostunut parlamentaarinen työryhmä työsti. Linjapaperin myötä saimme JYYlle kirjattua linjat, mikä varmasti helpottaa hallituksen työskentelyä ja tuo ylioppilaskunnan vaikuttamistyöhön pitkäjänteisyyttä. Hallituksessa työskenteli kolme AU:laista, Topias Peltonen, Heidi Rättyä ja Emilia Trast, jotka tekivät sektoreillaan hienoa työtä.

Vuonna 2019 Peltosen tie jatkuu JYYn hallituksen puheenjohtajana ja Rättyä toimii Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa. Vuoden 2019 aikana JYYn hallituksessa toimii Alvarin unionista myös Ville Härsilä, jonka vastuualueinaan ympäristö ja kansainvälisyys ja Nikolas Bursiewicz vastuullaan korkeakoulupolitiikka ja viestintä. Kaikki pääsevät käsiksi saman tien toimintasuunnitelmaprojekteihin ja muuhun JYYn toimintaan.

Vuonna 2019 haluamme jatkaa merkityksellistä, vastuullista ja keskustelevaa päätöksentekoa edustajistossa sekä muissa toimielimissä, joissa meitä vaikuttaa. Heti vuoden aluksi toimme esille yhdessä Järjestöjen äänen kanssa kannanoton vastuullisesta ja demokraattisesta päätöksenteosta koskien JYYn taloutta. Kannanottoomme voit tutustua tarkemmin täältä.

Meihin voi olla yhteydessä mikäli haluat olla mukana toiminnassamme, kysyä asioista lisää tai olla paremmin tietoinen meidän tai JYYn toiminnasta. Vuosi 2019 tuo mukanaan monet valtakunnalliset vaalit sekä myös omat edustajistovaalimme. Pysy siis kuulolla!

Yhteystiedot

Teemu Vasama, puheenjohtaja
teemu.e.vasama@student.jyu.fi

Heidi Lindberg, ryhmävastaava
heidi.j.lindberg@student.jyu.fi

Aate Autio, vararyhmävastaava
aate.m.autio@student.jyu.fi

 

Järjestöjen ääni: JYYn talouspäätöksenteosta demokraattisempaa ja vastuullisempaa!

 

Järjestöjen äänen edustajistoryhmät P&D, Alvarin unioni ja Luonnontieteilijät vaativat hallitusta panostamaan ylioppilaskunnan talouteen liittyvän päätöksenteon demokraattisuuteen ja vastuullisuuteen. Edustajistolle tulee antaa enemmän osallistumismahdollisuuksia luomalla JYYlle tämän edustajistokauden aikana keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma.

Tällä hetkellä edustajiston mahdollisuudet vaikuttaa ylioppilaskunnan talouteen ovat valitettavan pienet. JYYn talous on monimutkainen kokonaisuus, joka edellyttää paljon perehtymistä. Lisäksi talousarvion valmisteluprosessi on niin pitkä, että edustajiston jäsenten on vaikea hahmottaa sitä. Luotin Jenni Heikkilä vaatii: ”Edustajiston jäsenille on tarjottava riittävästi taustatietoa ja aikaa perehtymiseen, jotta talousasioista voidaan keskustella ja päättää vastuullisesti!”

Järjestöjen ääni pitää hyvänä viimeaikaista kehitystä kuten edustajiston lähetekeskustelua talousarviosta ja talousarvion formaatin yksinkertaistamista. ”Osallistamisen ja yhteisöllisyyden teemavuosi on loistava tilaisuus tarkastella myös ylioppilaskunnan sisäistä toimintaa – edustajistoa tulee osallistaa entistä enemmän erityisesti talouteen liittyvässä valmistelussa!” painottaa Alvarin unionin puheenjohtaja Teemu Vasama.

JYYn jäsenmaksu on Suomen ylioppilaskuntien suurimpia. Vuonna 2018 ainoastaan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu oli JYYn jäsenmaksua korkeampi [Liite 1]. JYYn osuus jäsenmaksusta on noussut 51 prosentilla lukuvuodesta 2012-2013 lukuvuoteen 2016-2017 [Liite 2] olennaisesti sen vuoksi, ettei Ilokiven peruskorjaukseen varauduttu riittävän ajoissa. Järjestöjen ääni painottaa, että ylioppilaskunnan taloutta ja toimintaa on kehitettävä vastuullisesti siten, että jäsenmaksun alentamisesta tulee kestävästi mahdollista pitkällä aikavälillä. ”Olemme tuleville opiskelijasukupolville velkaa vastuullisen päätöksenteon, joten jäsenmaksua on voitava pitkässä juoksussa laskea,” korostaa P&D:n Juho Leskinen.

Lisätietoja:

Juho Leskinen (P&D, juho.h.leskinen at student.jyu.fi)

Teemu Vasama (Alvarin unioni, teemu.e.vasama at student.jyu.fi)

Jenni Heikkilä (Luoti, jenni.w.heikkila at student.jyu.fi)

Liite 1: Lukuvuoden 2018–2019 jäsenmaksut eri ylioppilaskunnissa

 

yokuntien-jasenmaksut-web

Lähde: https://www.tylkkari.fi/uutiset/kallein-ylioppilaskunnan-jasenmaksu-40-prosenttia-tyyriimpi-kuin-halvin

 

Liite 2: JYYn jäsenmaksun kehitys 2012-2020

 

Lukuvuosi 2012-2013: 94,50 €, JYYn osuus 50,50€, YTHS:n osuus 44€

Lukuvuosi 2013-2014: 99,50 €, JYYn osuus 55,50€, YTHS:n osuus 44€

Lukuvuosi 2014-2015: 102,50€, JYYn osuus 58,50€, YTHS:n osuus 44€

Lukuvuosi 2015-2016: 116,50 €, JYYn osuus 62,50€, YTHS:n osuus 54€

Lukuvuosi 2016-2017: 130,50 €, JYYn osuus 76,50€, YTHS:n osuus 54€

Lukuvuosi 2017-2018: 130,50 €, JYYn osuus 76,50 €, YTHS:n osuus 54€

Lukuvuosi 2018-2019: 130,50 €, JYYn osuus 76,50 €, YTHS:n osuus 54€

Lukuvuosi 2019-2020: 133,50€, JYYn osuus 76,50 €, YTHS:n osuus 57€

 

Kolme Alvarin unionin ehdokasta JYYn hallitukseen vuodelle 2019 / Three Union of Alvar candidates elected to JYY’s board for 2019

JYYn edustajisto on päättänyt kokouksessaan 4.12. JYYn hallituksesta vuodelle 2019. Kaikki Alvarin unionin ehdokkaat on valittu hallitukseen ensi vuodelle. Alvareiden Topias Peltonen toimii 2019 hallituksen puheenjohtajana ja Ville Härsilä ja Nikolas Bursiewicz hallituksen jäseninä. Muina jäseninä toimivat Roosa Hämäläinen (P&D), Jiri Honkala (P&D), Nella Heikinmäki (Luonnontieteilijät), Markus Kulmala (Luonnontieteilijät), Leo Toiminen (JYYn vihreät opiskelijat), Katriina Tikanmäki (Jyväskylän keskustaopiskelijat) ja Ira Vainikainen (Jyviva). Edustajistoa johtaa vuonna 2019 Jyvivan Sonja Karppinen ja varapuheenjohtajana toimii JYYn Demariopiskelijoiden Aino Rytkönen.

JYY-logo-mustaUuden hallituksen jäsenten sektorit julkaistaan järjestäytymiskokouksen jälkeen.

Onnea kaikille valituille!

JYY’s Council of Representatives has voted on the Student Union’s board for 2019 at its meeting today. All of the Union of Alvar’s candidates were elected to the board. UA candidate Topias Peltonen was elected chair of the board. In addition, Ville Härsilä and Nikolas Bursiewicz of were elected members of the board. Other members elected are Roosa Hämäläinen (P&D), Jiri Honkala (P&D), Nella Heikinmäki (Luonnontieteilijät), Markus Kulmala (Luonnontieteilijät), Leo Toiminen (JYYn vihreät opiskelijat), Katriina Tikanmäki (Jyväskylän keskustaopiskelijat), and Ira Vainikainen (Jyviva). Sonja Karppinen, of Jyviva was elected chair of the Council of Representatives and Aino Rytkönen, of JYYn Demariopiskelijat was elected vice-chair.

The incoming board’s sector division will be announced after the board’s first meeting.

Congratulations to all those elected!

Alvarin unionin ehdokkaat JYYn hallitukseen vuodelle 2019

Alvarin unionilla on kolme ehdokasta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen vuodelle 2019.

WhatsApp Image 2018-11-19 at 14.43.10Tänä vuonna JYYn hallituksessa viestintä-, järjestö- ja Jylkkäri-sektoreilla toiminut Topias Peltonen hakee ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2019. Topias on pitkän linjan järjestöaktiivi, jolla on JYYn lisäksi kokemusta niin ainejärjestössä, paikallisessa ammattiyhdistyksessä kuin kunnanvaltuustossa toimimisesta. Topias on näiden luottamustoimien myötä oppinut paljon neuvottelu- ja ratkaisunhakemiskykyjä, mutta myös johtajataitoja kahtena vuotena journalistiikan ainejärjestö Lööppi ry:n puheenjohtajana.

“Erityisesti olen sisäistänyt sen, että missä tahansa hallituksessa toimiminen on tiimipeliä, jossa pyritään kohti yhteistä päämäärää. Olen kaikkien kanssa toimeen tuleva aktiivinen toimija, joka tekee kaikkensa ryhmähengen ylläpitämiseksi ja asiallisen työskentely-ympäristön säilymiseksi.”

Alvarin unionin ehdokas Nick Bursiewicz hakee ylioppilaskunnan hallituksen jäseneksi vuodelle 2019. Nick on kolmannen vuoden englannin opiskelija. Ainejärjestötasolla hän on  tehnyt englannin opiskelijoiden edunvalvontaa Magna Carta ry:n koulutuspoliittisena vastaavana, tutorina ja tänä vuonna puheenjohtajana. JYYn edustajiston jäsenenä ja Alvarin unionin vararyhmävastaavana hän on puhunut ylioppilaskunnan viestinnän kielellisen esteettömyyden ja toiminnan osallistavuuden puolesta.

WhatsApp Image 2018-11-19 at 14.51.23“Ensi vuonna työskennellään ylioppilaskunnan osallistavuuden ja yhteisöllisyyden parantamiseksi, ja tässä täytyy huomioida sekä suomen- että englanninkieliset opiskelijat. Tuleva vuosi on myös vaalivaikuttamisen kannalta äärimmäisen tärkeä ylioppilasliikkeelle, ja JYYn täytyy kantaa kortensa kekoon. Eduskuntavaaleissa korkeakouluopiskelijoiden kannalta tärkeimpiä teemoja on korkeakoulutuksen rahoituksen lisääminen. Kuluvalla hallituskaudella tehdyt massiiviset koulutusleikkaukset eivät saa toistua, vaan yliopistojen rahoituksen tasoa tulee nostaa. Samaan aikaan meidän on tehtävä näkyväksi meidän yliopiston sisäinen edunvalvontamme. Meidän täytyy tehdä selkeäksi, että edunvalvonta ei tapahdu pelkästään silloin, kun opiskelijan oikeuksia uhataan, vaan se on jatkuvaa toimintaa, jossa onnistutaan joka päivä.”

Alvarin unionin Ville Härsilä on ehdolla ylioppilaskunnan hallituksen jäseneksi vuodelle 2019. Ville on ollut aktiivisesti mukana järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa. Hän on ollut vaikuttamassa muun muassa AmnWhatsApp Image 2018-11-19 at 12.11.48estyn kampanjoissa, Planin paikallisverkostossa ja ESN:n hallituksessa ulkomaanvaihdon aikana. Ville opiskelee neljättä vuotta yhteiskuntapolitiikkaa ja on kiinnostunut ratkomaan esimerkiksi globalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä myös opiskelijaliikkeen piirissä.

“Toimittuani edustajistossa olen huomannut, kuinka merkittäviä vaikuttajia ylioppilaskunnat ovat paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Kun kansainvälisten opiskelijoiden tutorin tehtävissä kuulin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen suuruudesta, tiesin, että asialle on tehtävä jotain. Lukuvuosimaksut tulee poistaa, sillä ne asettavat kansainväliset opiskelijat eriarvoiseen asemaan, eivätkä ne käytännössä edes tuota yliopistolle tuottoja. Ylioppilaskunnan tulee kantaa vastuunsa ympäristöasioista sekä edistää näkyvästi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Konkreettisena esimerkkinä kierrätyksen parantaminen Kortepohjassa olisi hyvä tavoite ensi vuodelle. Lisäksi ylioppilaskunnan pitää omalta osaltaan tukea kehitystä siellä, missä apua eniten tarvitaan.

”Alvarin unioni tarjoaa jälleen parastaan JYYn hallitukseen. Topias on lämmin ja kokenut johtaja, joka osaa taitavasti luotsata ylioppilaskunnan vaalien supervuoteen. Nick ja Ville ovat monialaisia ja aikaansaavia osaajia, joilla on erinomaiset valmiudet toimia JYYn hallituksessa. Tämä loistava kolmikko pitää huolen siitä, että JYY on entistäkin vaikuttavampi, näkyvämpi ja osallistavampi toimija ensi vuonna,” SYL:n hallituksen jäsen ja vuoden 2017 JYYn hallituksen puheenjohtaja Teemu Vasama hehkuttaa Alvarin unionin ehdokkaita.

Alvarin unionin hallitusneuvottelijat ovat Juha Närhi (juha.a.narhi@student.jyu.fi) sekä Topias Kähärä (topias.a.kahara@student.jyu.fi)

Rahaa! Terveisiä toukokuun edarista

 

 

Toukokuun edarissa kuumimpana puheenaiheena oli raha.

 

 

nicktoukokuupuhe

Toinen ryhmyrimme Nick Bursiewicz esittelemässä ideoitamme ensi vuoden budjettiin.

Toukokuun kokouksessa käsiteltiin Kortepohjan ylioppilaskylän B-rakennuksen korjauksen toimeenpanoa ja rahoitusta, JYYn lainojen korkosuojauksia sekä loppuvuodelle asetettavaa lisäbudjettia, joka on juuriaan JYY Palvelut Oy:lta saamistamme osingoista. Tämän lisäksi puheenjohtaja Forsgrén ehdotti, että edariryhmät voisivat kukin kommentoida lyhykäisesti omia tavoitteitaan ja painopisteitään ensi vuoden budjettiin, ennen kuin itse kokousmoukarointi alkaa syksyllä. Alvarin unioni tarttui tilaisuuteen, ja toisen ryhmävastaavamme Nick Bursiewiczin englanniksi lausuma puheenvuoromme korosti seuraavien seikkojen huomioonottamista budjettia luodessa:

 

 

 

Järjestötoimijoiden koulutuksen lisärahoittaminen sekä edunvalvontaan panostaminen Ylioppilaskunnan kustantamon tulevaisuus

 

Myös vuonna 2019 on tärkeää panostaa jäsenille näkyvään tukeen ja toimintaan eli yleiseen edunvalvontaan. Tämän lisäksi järjestöistä ja järjestötoimijoista muodostuneena edustajistoryhmänä toivomme tämän vuoden panostusten lisäksi myös määrärahoja järjestötoimijoiden koulutukseen vuodelle 2019. Järjestötoimijat ovat yleensä pestissään vain vuoden, ja tämän myötä onkin keskityttävä tehokkaaseen ja nopeaan koulutukseen, jotta jäsenistö saa parasta mahdollista tukea myös JYYn piirissä toimivilta aine- ja harrastejärjestöiltä. Tämäkään ei tule tapahtumaan ilman resursseja?

 

Puheemme oli englanniksi syystä

 

Huomattavan suuri osa jäsenistöstämme puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ja on siis toimintamme saavuttavuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, että JYY viestii etevästi muillakin kielillä kuin suomeksi. Tämän myötä ehdotimme puheenvuorossamme määrärahojen nostamista JYYn julkaisujen englanninkielisiä käännöksiä varten. Tällä hetkellä käännökset ovat hallituslaisten sekä asiantuntijoiden käsissä – vaikka toimistolla on miltei poikkeuksetta englannin kielen taitureita, on tämä kuitenkin heille oman vastuualueen ulkopuolista työtä ja täten resurssien hukkaamista.

 

Ylioppilaskuntamme kustantamon tulevaisuus

 

Puheenvuorossamme ehdotimme, että ylioppilaskunnan kustantamon Kampus Kustannuksen statusta ja roolia tulisi tarkastella kriittisemmin osana ylioppilaskuntamme toimintaa. Tällä AU ei tietenkään tarkoita koko kustantamon yksioikoista maahanajamista, vaan uudelleenorganisoimisen mahdollisuuksia – miten toimintaa, joka ei välttämättä näy jäsenistölle turhan selkeästi, voisi reorganisoida jotta toiminnan menoja voisi vähentää? Miten ylijäävää rahaa voisi käyttää muihin ylioppilaskunnan jäseniä palveleviin toimintoihin?

Ääni jäsenille 2010-luvun keinoin

 

Kaiken yllämainitun lisäksi toivoimme puheenvuorossamme määrärahoja sähköisen aloitejärjestelmän pilotointia varten. Syksyn ensimmäisessä edustajiston kokouksessa Alvarin unioni aikoo tehdä aloitteen kyseisen järjestelmän pilotoinnin aloittamisesta ja siihen liittyvistä selvityksistä. Kun hankkeelle on varattuna ensi vuoden budjetissa rahaa, on vuoden 2019 hallitus sidottu toimimaan asian puolesta. Toivommekin näkevämme sähköisen aloitejärjestelmän JYYssä jo ensi vuonna!

 

Regarding Racism at Sitsfests

Over the last few weeks, there has been an ongoing debate over what kind of behavior is acceptable at sitsfests, and frankly, this discussion is long overdue.

For the record, it is definitely not okay to use the N-word, dress up in a Nazi costume, or sing about pedophiles. The most common argument I have heard in defense of this behavior is that sitsfests are about black comedy and poking fun at everything and everyone. Be that as it may, I don’t think that you need to resort to using racial slurs to engage in nuanced political commentary. Those who have had the courage to speak out against the status quo have been labeled social justice warriors and mielensäpahottajat, and I believe that this discourse is not only counterproductive, but also incredibly destructive. It is a moral imperative for subject associations and organizers of student events to push for change in our culture.

I’ve attended many sitsfest over the past few years, and although I have thoroughly enjoyed myself most of the time, I’ve been complicit in some of aforementioned questionable behavior, and for that I apologize. The bottom line is that the vast majority of students who attend sitsfests are part of a rather homogenous (and usually very intoxicated) group of Finns, and therefore, maybe not in the best position to decide what should and should not be offensive to other people. Just because you have no qualms singing about pedophiles does not mean it is not a very delicate subject for someone else. I think it is deplorable that we are so ambivalent about possibly alienating our peers with the jokes we feel the need to tell.

Those who have spoken out against the blatant racism on display at sitsfest have immediately been labeled social justice warriors on social media. The use of this labeling just boggles the mind -it’s as if they were saying: Oh, you’re one of those people who’s for social justice, I ,for one, support injustice. Describing those who talk about this problem as mielensäpahottajat (upset) is dismissive and rude, and a symptom of the larger problem we have.

The guidelines for sitsfests that the Student Union is preparing are a step in the right direction. I also think it is up to the student associations to follow these guidelines and set an example for a way forward. Neglecting to do so would be an abandonment of this responsibility. This is a conversation we all need to be having right now, and it doesn’t matter whether you’re a member or a board member of Parku, Dumppi, Syrinx, Magna Carta or any other student association at the University of Jyväskylä.

Welcome to 2018, the year the student movement debated serving crickets at Ilokivi for several hours and then whether it was okay to say the N-word.

-Nick Bursiewicz, Council member of Union of Alvar

Greetings from the National Union of University Students!

My name is Teemu Vasama and I have been active in the Union of Alvar since its founding in 2015. I spent the last two years on the board of the Student Union of the University of Jyväskylä (JYY), and this year I am serving on the board of the National Union of University Students (SYL). My main areas of responsibility include education policy and international affairs, but I also coordinate our (student) organization and culture sector  and I am involved in our working life programs.

What is SYL you ask? Student Unions, like JYY, do important and valuable work on a local level, within their respective universities and hometowns. However, few student unions are able to engage in student advocacy on a national level. This is where SYL steps in. All the student unions in the country are members of SYL, which is dedicated almost entirely to advocacy and lobbying on a national level. SYL is an active political group that guards students’ rights from a central position. An example of recent success in advocacy is the defeat of the government’s plan to cut students’ living benefits last year. SYL fought hard to defeat the proposal, which would have cut many students’ benefits even further and, hard work paid off when the proposal was dropped.

Appart from advocacy and lobbying, SYL is also a uniting force for student unions. SYL hosts annual seminars in the spring and fall, which all student unions attend. All sectors work in cooperation with each other and are in regular contact. SYL supports learning and information sharing between student unions. We can accomplish more as a united movement than we can divided.

Among everything else, there are two themes that will come to define 2018: the vision for higher education and preparation for the approaching parliamentary elections. Last fall, the Ministry of Education and Culture drafted what was to be a vision for the future of higher education. Despite the ministry’s ambitions, the white paper turned out to be rather vague. This year, the ministry’s objective is to set concrete goals for the development of higher education. Work on the proposal has been rather rushed because it has to be finished this spring in order for parliament to have time to debate it in the fall. This brings us to our second theme, the parliamentary elections of spring 2019 and the formation of the government. The current government has made many decisions that have been unfortunate for students, such as cutting funding for education and student benefits. We hope that a change in government will bring about new policies toward students.

In the end, this is what SYL is for: work is done every day at the Lapinrinne offices to benefit the lives of Finnish university students.

Kuulumisia Suomen ylioppilaskuntien liitosta

Terveisiä Lapinrinteeltä!

 

Olen Teemu Vasama ja olen toiminut Alvarin unionissa sen perustamisesta eli vuoden 2015 edustajistovaaleista asti. Edelliset kaksi vuotta toimin JYYn hallituksesta, josta ponnistin täksi vuodeksi Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen. Omaan työnkuvaani kuuluu tänä vuonna useitakin asioita: ensisijaisesti vastaan koulutuspolitiikasta ja kansainvälisistä asioista, mutta sen ohella koordinoin järjestö- ja kulttuurisektoria sekä osittain työelämäasioita.

 

Mikä se SYL sitten oikein on ja miksi se on olemassa? Ylioppilaskunnat — kuten JYY — tekevät ansiokasta työtä paikallisella tasolla eli omassa yliopistossaan ja kaupungissaan, mutta harvalla ylioppilaskunnalla on mahdollisuus tehdä kansallisen tason edunvalvontaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kaikki Suomen ylioppilaskunnat kuuluvat SYL:oon, joka keskittyy lähes yksinomaan kansallisen tason edunvalvontaan ja lobbaamiseen. SYL on aktiivinen poliittinen toimija, joka valvoo yliopisto-opiskelijoiden etua pääkallopaikalla. Viimeaikainen esimerkki onnistuneesta vaikuttamistyöstä on Suomen halituksen viime vuonna kaavailema asumistukea leikkaava osa-asunnon normi, joka saatiin kovan työn tuloksena torpattua ja siten estettyä lisäleikkaus monien opiskelijoiden toimeentuloon.

 

Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön lisäksi SYL toimii kaikkia ylioppilaskuntia yhdistävänä voimana: vuosittain kaikkien ylioppilaskuntien hallituslaiset ja työntekijät kokoontuvat SYL:n avaus- ja syysseminaareihin, minkä lisäksi kaikki sektorit pitävät tiiviisti yhteyttä. SYL tukee ylioppilaskuntien välistä vertaisoppimista. Yhtenä liikkeenä saamme enemmän aikaan kuin erikseen.

 

Tätä vuotta leimaavat kaksi isoa teemaa: korkeakouluvisio ja tuleviin eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriö laati vision Suomen korkeakoulutuksen kehittämiselle, mutta se jäi melko epämääräiseksi paperiksi. Tänä vuonna tarkoitus on tehdä siitä konkreettisempi ja miettiä selkeitä toimenpiteitä. Tahti on todella kova, sillä työ pitäisi saada valmiiksi jo käytännössä tänä keväänä, jotta eduskunta ehtii käsitellä kokonaisuuden. Siitä päästäänkin toiseen isoon teemaan, eli kevään 2019 eduskuntavaaleihin ja niitä seuraaviin hallitusneuvotteluihin valmistautumiseen. Istuva hallitus on tehnyt monia opiskelijoiden kannalta ikäviä päätöksiä, kuten leikannut merkittäviä summia koulutuksesta ja opintotuesta, joten toiveena on, että linja muuttuisi hallituksen vaihtuessa.

 

Sitä vartenhan SYL on viime kädessä olemassa: Lapinrinteen toimistolla tehdään päivittäin töitä, jotta suomalaisen yliopisto-opiskelijan asiat olisivat mahdollisimman hyvin.

 

Yleispoliittinen linjapaperi: siis mikä?

Mikä on yleispoliittinen linjapaperi?

Edustajistokausi on lähtenyt jo hyvällä vauhdilla liikkeelle ja edaattorit, ryhmyrit sekä hallituksen jäsenet ovat päässeet jo hyvällä vauhdilla työn imuun. Yksi tulevan vuoden puhuttavimmista aiheista on yleispoliittisen linjapaperin laatiminen kuluvan vuoden aikana. Niin siis yleispoliittinen mikä??

Yleispoliittisen linjapaperin, tai lyhennettynä lipan, laatiminen kuuluu vuoden 2018 toimintasuunnitelman tärkeimpiin projekteihin. Paperin tarkoituksena on kirjata ylioppilaskunnallemme vaikuttamistyön lähtökohdat.  Tämä helpottaisi niin JYYn kannanottamista ajankohtaisiin, kuin myös yksittäisten opiskelijoiden ymmärrystä siihen, mitä JYY tekee ja mihin se voi vaikuttaa.

Ketkä linjapaperia työstävät?

Linjapaperin muodostuksessa on tarkoitus hyödyntää parhaita asiantuntijoita – eli tässä tapauksessa JYYn jäsenistöä. Käytännön vastuussa ovat kuitenkin JYYn hallituksesta muodostuva ryhmä sekä edaattoreista kerätty parlamentaarinen työryhmä. Alvarin Unionista työryhmän varsinaiseksi jäseneksi on valittu Heidi Lindberg ja varalle Aate Autio sekä Antti Löppönen. Kuitenkin todellisuudessa koko edustajistoryhmä pyrkii olemaan mukana kannanottojen muodostuksessa.

Mitä linjapaperi sitten käsittää?

Linjapaperiin on tarkoitus sisällyttää juuri niitä teemoja, joita Jyväskylän yliopiston opiskelijat pitävät tärkeinä. Esimerkiksi Alvarin Unioni  on pohtinut, millaisia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, kehitys- ja ympäristö sekä koulutuspolitiikkaan liittyviä teemoja linjapaperissa tulisi olla. Linjapaperin ideointi on vasta alkuvaiheessa, joten tässä vaiheessa siihen on mahdollista päästä vaikuttamaan!  Työstämme tällä hetkellä edustajistoryhmän kesken ajatuksia ja kannanottoja, joita AU:n jäseninä haluaisimme linjapaperiin kirjoittaa.  Näistä kannanotoista tulemme julkaisemaan vielä uuden blogitekstin!

Palataan  siis asiaan vielä lipan tiimoilta varmasti myöhemminkin!
Stay tuned,

 

Heidi Lindberg AU:n edaattori